Immalanjärven itäinen osa, Varpaanlahti ulottuu Venäjän puolelle saakka. Varomaton kulkija saattaa vahingossa ylittää valtakunnan rajan.
Varpaanlahdella alkoi jo hämärtää ja pakkanen näykki poskiani. Kalaa oli tullut vähemmän kuin kelvolliset jutut antaisivat myöten, mutta jotakin sentään. Muutama hyppiä kepitti saappaiden juuressa, pari pyrstökästä olin lähettänyt jatkamaan talvilepoa.
Järven selkä oli vaitonainen, jähmettynyt. Rannalla siintävä tumma metsänraja kohosi kuin muuri maisemaan. Jostakin kuului kylmän huminaa. Siinä pilkin reikää kairatessa huomasin, että en ollut yksinäni jään päällä. Muutaman kymmenen metrin päässä rantaa likempänä istui tummiin pukeutunut hahmo.
Sitten alkoi kala syödä. Ensin tarttui yksi, kohta toinen ja perään kolmaskin. Heittelin hopeakylkiä pakkasen kovettamalle hangelle. Melkein saman tien, kun upotin uuden syötin reiästä pimeyteen, kala nappasi kiinni. Hyvä etteivät itsekseen hyppineet reiästä jäälle! Kohta kasassa sätkytteli mukava joukko järven herkkua.
Huikkasin jotakin Pietarin kalansaaliista lähistöllä edelleen istuvalle hahmolle. Mutta tämä ei näyttänyt kuulevan, ei ainakaan sitä osoittanut. Istui vain. Pimenevässä illassa näytti kuin siinä olisi ollut suuri, oudon muotoinen kivi jään päällä.
Aloin nostella kaloja reppuuni. Mutta sitten tuumasin, että kyllähän tästä riittäisi naapurillekin – kun ei näyttänyt siltä, että kalaonni olisi kulkeutunut sinne asti. Keräsin tavarani ja lähdin tepastelemaan vierasta kohti. Lumi narskui kenkieni alla ja tuntui siltä, että pakkanen vain kiristi otettaan. Lähestyessäni hahmo hieman värähti ja käänsi hitaasti paksun karvalakin syvyyksiin kätkeytyneitä kasvojaan. Nuori oli mies, huomasin, reuhkassa kokardin tapainen merkki. Sanoin, että tässä olisi kohtalotoverille Immalanjärven sisäsiittoista osteoporoosikalaa. Ruodot sulaa suussa!
Toinen ei sanonut mitään. Katsoi hetken, käänsi sitten katseensa pois.
Jätin muutaman votkaleen äijän viereen. En pitkälle ehtinyt, kun takaani kuului selvällä venäjän kielellä: Kiitos!
Teksti: Pekka Vartiainen
Kuvat: Kirsi Pääskyvuori
Sijainti kartalla
Kirjoitus ja kuvat ovat osa Rural Explorer -hankkeessa tehtyä Tarinajoki-kirjaa, johon on koottu Kaakkois-Suomen maaseudun matkailuyritysten käyttöön alueen historiaan ja nykypäivään liittyviä kiinnostavia ja yllättäviä tarinoita sekä yhdistetty niihin paikkatietoa.